Nuttu nurin, onni oikein

Tuleva joulu tuo tähän virkkausten ja värkkäysten julkistamiseen pienen haasteen: eihän niitä lahjoja voi täällä levitellä, menee ylläripyllärit ihan piloille! On vain täytynyt kuvata väkästelyjä, ja julkaisen niitä sitten joulun jälkeen, jos muistan. Tämä seuraavakin tekele on menossa joululahjaksi, mutta niin tuoreelle ihmisenalulle, ettei hänellä ole vielä hölkäsenpöläyksen käsitystä koko juhlasta.

Tästä se ajatus sitten lähti. Paikallisessa kirjastossa meinasi hauis pettää, kun löysin virkkauskirjojen hyllyn. Pino kirjoja kainaloon ja yksi niistä oli tämä Nicki Trenchin Virkkaa suloista lapselle. Vauvanvaatteissahan on se hyvä puoli, että tekeleet ovat pieniä ja valmistuu (mahdollisesti) nopeasti. Silmät kiinni ja sivujen nopea räpätipätiselaus ja sormi tuohon töks - tuon teen. Ohje vauvan simpukkanuttuun. Mikäpäs siinä.

Lankahyllyltä oli tarttunut Novitan vaaleanlilaa Ipana-lankaa. Koska ohjekirja oli alunperin ulkolainen, ohjelangat olivat tietysti jotain nevöhöödejä. Ipanalanka & vauvannuttu, kai se sopii. Jos ei, niin ei. Kirjan ohjeet olivat muuten ainoastaan kirjalliset, ja koska meikäläisen luetunymmärtäminen on aina hieman niin ja näin, otin kynän ja paperia kouraan ja piirsin silmukoiden kuvaohjeen itselleni.

Kyyyllä tästä vielä nuttu saadaan... Ohjeessa muuten neuvottiin käyttämään kolmosen koukkua. No, en omista sellaista, joten työkaluna oli 3,50 mm koukku.

Hei ehkä tästä sittenkin tulee jotain! Toisin kuin valokuvauksesta, kun nuttu on joka kuvassa erivärinen. Kuvausteknisistä ongelmista (kuten oikean kuvaajan läsnäolottomuudesta kuvaushetkellä) voidaan syyttää Ukkelia.

Hei ja tulihan siitä! Näyttää ehkä ihan nutultakin. Koristeeksi piti ohjeen mukaan virkata kukkia, mutta äitimuorilta sain tuollaisia passelinvärisiä valmiita pikkukukkia, jotka ompelin kiinni. Joku raja näpräämiselläkin on, ja se meni tässä tapauksessa kukkien kohdalla.

Lankaa jäi ja mietin, että voisin nutun kaveriksi tehdä vielä tossut. Selailin hetken kirjoja ja nettiä, mutta en löytänyt mieleistäni ohjetta, joten päätin tehdä tossut omasta päästäni. Minna Parikalla tai Louboutinella ei ole hätää, heidän jalkinesuunnitteluansa ei ole haastettu... Keksin heti muutaman asian, mikä näissä on pielessä ja mitä tekisin toisin, mutta noista tuli nyt tuollaiset. Koostakaan ei ole minkäänlaista käryä, ei tossujen eikä vauvojen koipien, mutta sille ei juuri nyt voi mittään. Simmost se o.

Ei muuta kuin tonttuilemaan ja nämä pakettiin! 

Toivottavasti lämmittävät pientä tytöntylleröä <3

-Hanna-