Kukkaro on virkattu vanhalla hyväksi havaitulla mallilla: ensin pyöreä pohja, joka on suurinpiirtein samankokoinen kuin kehykset avattuna. Sitten korkeutta oman maun mukaan.
Kylkeen kiinnitin koristeeksi vaaleanpunaisia haaraniittejä. Bling bling! Mutta ou nou... Niittien metallihaarat ei tunnu sisäpuolella kovin mukavilta.
Niittien suojaksi virkkasin pienen paikan pylväillä, ja ompelin sen sisäpuolelle kiinni.
Mitkäs sieltä kukkaron takaa kurkistelee! Aivan, ne on minun Kalevana CAL -palaset. Ja kyyyllä, huomenna julkaistaan jo 14. palanen. Mullahan niitä on valmiina tällä hetkellä kuusi ja puoli. Noooooh... Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa :)
Valmiit palat on vähän vinksinvonksin, mutta josko viimeistään yhdistäminen niitä hieman oikaisisi. Peittoon valitsemani väripaketti on nimeltään "Värioksennus (eli mitä jämäloota on syönyt sisäänsä)" :)
-Hanna-