keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Popkornipipa ja anopinkarkoitin

Tiedättekö sen tunteen, kun tekisi hirveästi mieli virkata jotain, mutta ei vaan keksi, että mitä? Lankoja on kaappi väärällään ja selaimen kirjanmerkkeihin on tallennettuna kymmeniä mielenkiintoisia ohjeita. Silti niitä selatessa päässä kuuluu vain "nääh", "tekisin jos osaisin", "ehkä joskus toiste", "aimukatommonenki" tai "no ei varmasti".

Muutama viikko sitten lankahyllyltä ostoskoriin hyppäsi yksi kerä Novitan 7 Veljestä -lankaa, sinapinkeltaista. Väri nyt vain on aika herkku! Ajatuksena oli tehdä siitä kaulaliinan ja kaulurin välimuoto, jonka ohje on joulupukilta saamassani kirjassa. Lähempi ohjeen tarkastelu paljasti, että siinä tekniikkana olikin käytetty koukkuamista, ja tähän hätään ei napannut harjoitella uutta tekniikkaa (koukkuaminenkin on kyllä siellä "jonain päivänä" -listalla).

Käsityöblogeja selatessani silmiini iski Pipon ytimestä -blogissa juttua olleeseen Urban Jungle Beanie -pipoon. Alkuperäinen, englanninkielinen ohje on siis Vickie Howellin ja saatavissa ilmaiseksi Ravelrystä. Muokkailin ohjetta jonkun verran. Siitä vaan oma popkornipipa tulille 4,5 koukulla ja tämmöinen tuli:


Harmillisesti väri ei keinovalojen alla toistu parhaalla mahdollisella tavalla, mutta simmost se elämä o. Resori on kuitenkin joustovirkkausta puolipylväillä (alkuperäisessä ohjeessa on tehty kiinteillä silmukoilla) ja loppupipa koostuu popcorn-silmukoista. Ovatkin muuten aika lankasyöppöjä. Kerästä jäi pieni nöttönen jäljelle, vaikka tein hieman pienempää kokoa kuin ohjeessa.


Tuohon ylläolevaan kuvaan on merkitty nuolella tähänKIN kuvaan ehtinyt, tämän huushollin linssilude. Jos häntä ei suoraan kuvata, niin Virallinen Virkkausassistenttini photobombaa taatusti vaikka sitten peilin kautta :)

Viime jouluna harrastin joulukorttien ja -lahjojen hankintaa perinteisen vaihdantatalouden periaatteella. Sain kässäystäväiseltäni kortteja ja sytykeruusuja, ja minä sain kankaisen tyynynpäällisen, johon ohjeistuksena oli virkata "jotakin värikästä koristeeksi".


Kieltämättä tämä harmaaraidallinen tyynynpäällinen huuteeleekin väriä päällensä. Joku tyylisilmää omaava ja sisustuksen päälle ymmärtävä olisi varmaankin suunnitellut tähän harmonisen, mustalla, harmaalla tai valkoisella toteutetun klassisen kauniin kokonaisuuden. Hah! Minä olen vastarannalta ja minä rakastan värejä! Niinpä lankakaappia penkoessani tartuin kirkkaisiin oranssiin ja vihreään Novitan Flip Flop -keriin. Flip Flop on muovipulloista valmistettua kierrätyslankaa, mistä pieni sisäinen puunhalaajani iloitsi. Langan luvataan olevan kestävää ja pesukonepestävää, mikä on tyynynpäällisessä hyvä, jos vaikka tyynylle kellahtaa päiväunille ja onnistuu kovasti kuolaamaan (Täysin hypoteettinen, kuviteltu tilanne. Itselleni ei ole koskaan niin tapahtunut. Juttua olen kuullut, että voi käydä. Jollekin. Joskus. Ei itselleni.).

Tämmöisen sitten sain aikaiseksi:


Oranssi keskusta on virkattu Jan Eatonin 200 virkattua ruutua -kirjan ohjeella Lumihiutale. Ympärillä on mummoruutuvirkkausta siihen saakka, kunnes vihreä lanka loppui. Ja kas, koko oli juuri passeli!

Sen verran värikäs tyyny tästä tuli, että annoin sille nimeksi Anopinkarkoitin. Silmiä melkein särkee tätä katsellessa (useammastakin syystä). Tämä menee niiden käsitöiden joukkoon, että on niin ruma, että tykkään! :D


-Hanna-