tiistai 21. maaliskuuta 2017

Ufohavaintoja

Tiiättekö mitä pitää tehdä, kun ei ole mitään valmista näytettävää? Näyttää keskeneräisyyksiä! On kyllä semmoiset ufojen (UnFinished Objects) kokoontumisajot taas meneillään, että en kohta tiedä, mihin projektejani enää jemmaisin. Ja tosiaan valmistahan ei tunnu tulevan mistään...


Perusvillasukat 7 Veljeksen raitalangasta ovat valmistumassa hitaasti (mutta ehkä myös varmasti). Nämähän oli tarkoitus saada jo jouluksi valmiiksi... Onneksi kukaan ei tiedä, minkä vuoden joulua olin ajatellut :) Tämä sukkaparin valmistumisen nihkeys huutelee jälleen tuttua juttua: luuppaus, luuppaus, luuppaus. Enkä ensi kerralla.


Tällaisen kukkaverhoviritelmän aloitin varmaan jo pari vuotta sitten. Kylppärin ikkunaan olisi tarkoitus joku päivä ripustaa tämä. Noooh... saapa nähdä tuleeko valmista koskaan.


Siirrytään huiviosastolle. Tässä on kolmiohuivi, joka on hieman turhan nafti. Aloitin jo piparkakkureunuksen virkkaamisen, mutta totesin huivin olevan liian pieni. Purkaminen ja lisämitan virkkaaminen on ollut suunnitteilla jo vaikka kuinka kauan. Ehkä se pimpsiraatio iskee ihan kohta!


Tässä iänikuinen Nurmilintu-huivini. Tämä on majaillut varmaankin pisimpään kässäpussissani. Innostuin kutomaan muutaman kerroksen tässä joku ilta, mutta nyt ei nappaa yhtään. Eka pitsiosio on taisteltu läpi, sekin tosin aivan väärin. Josko seuraava pitsiosio onnistuisi paremmin - jos joskus sinne asti pääsen. Lanka vain on niin ihanaa, että tämä olisi huippua saada valmiiksi!


Sitten tämä kaulurihässäkkä. Tämä on jo noloa! Ei puutu kuin päättely ja jokin koriste (joko nappeja tai virkattu kukka), ja tämä olisi valmis. Tämä taitaa tökkiä sen vuoksi, ettei tästä oikein tullut sellaista kuin toivoin. Vaikka eihän se vielä ole edes valmis. Voi minnuu.


Kummitädiltä sain suuren laatikollisen erivärisiä puuvillalankoja. Kokeilin viktoriaanisen neliön virkkausta, sillä onhan tämä malli melkoisen kaunis. Ja nätti neliö siitä tulikin. Mietin, kuinka älyttömän monta neliötä saisin koukutella, jotta niistä syntyisi päiväpeitto parisänkyyn. Luultavasti liian monta... Lankaa kyllä riittäisi:


Viime aikoina on tullut tehtyä käsitöitä melko vähän. Useampana iltana on saanut keinutuoli olla rauhassa. Mikään keskeneräinen ei ole napostellut, eikä uusia ideoitakaan ole mielessä. Joku iso peittoprojekti yksinkertaisella mallilla kiinnostaisi, mutta sellainen vaatisi hieman suunnittelua. Ja päässä liikkuu ainoastaan silmät! Nooh, eiköhän se kässäinnostus taas kevään mittaa löydy :)

Kun ei itse saa mitään valmiiksi, niin onneksi joku saa. Tässä kuva uusimmista Äitimuorin sukista, jotka sain. Nämä on niin ihanat! Ja lämpöiset. Villasukat - maailman paras keksintö!


-Hanna-