sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Päk tu peisiks

Onko Vastarannan Virkkaaja viihtynyt sinunkin mielestäsi neulepuikkojen parissa viime aikoina epäilyttävän hyvin? Olikin jo aika kaivella virkkuukoukku esiin ja sen kaveriksi kerä ontelokudetta. Tsimtsalapim! Korihan siitä sitten taas tuli:


Tässä on käytetty kasin koukkua ja malli on kutakuinkin "virkkaa neliö ja siihen laidat". Yläreunan siistin kerroksella piilosilmukoita. Koska valmis kori näytti vähän kaljulta, kiinnitin kylkeen keraamisen napin. 


On ne vaan nättejä nuo keramiikkanapit. Voisin läiskiä niitä joka paikkaan!

Koska mun mallikuvissa virkatuissa koreissa on aina lankakeriä tai sitten lankakeriä, niin ajattelin kokeilla jotain toisenlaista, nimittäin vähän äijjjämeininkiä! Nonninnääs! Koska kaapissa ei ollut kaljaa ja makkaraa, niin kävin Ukkelin työkalupakilla:


Aloittelin muuten tässä samalla ihka ensimmäistä kalalanka-työtäni. Sen verran kivoja värejä noista kalalangoista nykyään löytyy, että pakkohan se on kokeilla, saako siitä mitään aikaiseksi. Täytyisi myös joskus opiskella ruutuvirkkausta, ja käsittääkseni kalalanka on siihen hommaan passelia. Lankojen osalta elo on ollut menneellä viikolla melko harmaata...


On muuten jännä fiilis vaihtaa lennossa kasin koukusta ja kuteesta kahden millin koukkuun ja kalalankaan. Mainiota, miten näppituntumaltaan monenlaista voi virkaten tehdä! Puhumattakaan, kun soppaan sekoittaa kutomista, ompelua, tuunailua, askartelua, ihan mitä tahansa luovaa toimintaa tai taivaanrannan maalausta. Kyllä mummoilu on mukavaa!

Kun on tartuttu tauon jälkeen koukkuun, on Virallinen Virkkausassistenttikin saanut jälleen hommia. Varsinkin, kun korissa oli kuvauksissa vähän miesmäisempää materiaalia, totesi assari voivansa poseerata valmiin työn kanssa:


Muistaakahan muuten tykätä Vastiksen Facebook-sivusta! Mielessäni virittelen sinne jo seuraavaa arvontaa, ihan vain kevään kunniaksi :)

-Hanna-

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Mulläyh

Viime viikolla kerroin Murrrrräyh! -kirjoituksessani tiikerivillasukista. Tänään valmistui samanlaiset pienemmässä koossa. Ihan minikoossa, minitiikerille! Ja koska lankaa jäi, kudoin myös pienet lapaset.


Lankana on siis Novitan 7 Veljestä Viidakko ja kärjissä on saman langan valkoista. Työkaluina toimi KnitPro Symfonie -sukkapuikot kokoa 3,25. On muuten hyvät puikot!


Sekä sukat että lapaset tein omasta päästäni, silmukoita oli 8 jokaisella puikolla. Sukkien kantapäät oli kerrankin "ihan ok" tehdä, kun en tehnyt vahvistettua neulosta. Sukkien varsista tuli hiukan pitkät, mutta tarvittaessa ne voi kääntää:


Koska kuvatessa ei ollut mini-ihmistä saatavilla mallaamaan lapasia ja sukkia, pyysin tätä vastuullista tehtävää hoitamaan erään lähimetsän luontokappaleen. Tältä näyttää, kun Nalle Puhille iskee identiteettikriisi, jonka vain Tikru ymmärtää:


Kaiken Kuningatar keskittyi akkunan takana pörrääviin lintuihin. Tätä kissaeläintä ei sukulaistassut paljon kiinnosta:


Mitähän mukavaa sitä sitten keksisi... Taidan mennä penkomaan lankakaappia. Mukavaa viikkoa! :)

-Hanna-

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Murrrrräyh!

Jo pitkään to do -listallani on keikkunut tiikerintassusukat. Viimeisimmiltä Kädentaidot-messuilta kouraan tarttuikin Novitan Viidakkolankaa. Koska kaikesta huolimatta kärsin edelleen jonkinasteisesta viha-rakkaus -suhteesta sukkien tekoon liittyen, kerä ehti pyöriä toimettomana aika kauan. Sitten tulikin hyvä tilaisuus tarttua projektiin, kun mietin synttärilahjaa 8 vuotta täyttävälle neitokaiselle. Ja mikä parasta, 8-vuotiaalla on pienempi jalka kuin tällaisella vanhalla akal... öh, parhaassa iässä olevalla hehkeällä naisella. Pienempi sukka - nopeammin valmista!


Lankana on siis 7 Veljestä valkoinen sekä Viidakko. Tämä on perussukka, varteen 2 o 2 n -joustinta ja muutenkin tehty vyötteen ohjeen mukaisesti. Viimeistely jäi viimetippaan (kumma juttu), joten "varpaanvälit" tuli tehtyä hieman hutaisten. No, ainakin on sitä kuuluisaa, aitoa käden jälkeä näkyvissä.


Tältä näyttää, kun koon 32 sukat kiskotaan koon 38 jalkaan. Mutta kun nyt oli ihan pakko saada kuva siitä, miltä nämä näyttää jalassa. Virallinen Virkkausassistenttini kun oli sitä mieltä, että kissankäpälät koirantassuissa on työehtosopimuksen vastaista ja muutoinkin arveluttavaa.


Näihin sukkiin kokeilin muuten ensimmäistä kertaa ristiinvahvistettua kantapäätä. Jos siis osasin... Eihän se kuvio oikein hyvin näy kirjavassa langassa. Sukista tuli kuitenkin kaiken kaikkiaan ihan kivat perussukat. Lankaa jäi vielä ihan reilusti, joten toisetkin tikrusukat täytyy joskus tikutella!

Sitten hieman asiaa purkuhommista. Keskeneräisissä töissäni on muutama, joista olen aika varma, ettei niistä tule valmista ikinä. Mutta miksi se purkaminen on niin vaikeaa? Suuren vaivan jälkeen on kai turhauttavaa purkaa, vaikka tuotos ei täysin vastaakaan odotuksia. Mieluummin sitä yrittää nyrjäyttää aivonsa tykkäämään tekosestaan. Mutta tässä teille yksi, purkuun menevä homma. Nimittäin kämmekäskokeilu:


Näitä kämmekkäitä olen haaveillut itselleni jo pitemmän aikaa. Ohje niihin löytyy Me and yarn -blogista. Mielessä oli harmaat kämmekkäät, mutta jämälankakorista syliin hyppäsi punaista Nallea. Noh, näistä tuli ihan kivat muuten, mutta varsi on liian pitkä omaan makuuni. Kämmenen kohdalta nämä saisi olla napakammat. Eniten purkupäätökseen vaikutti se, että lanka ei riittäisi sittenkään pariin, ja jos nyt painelen lankaostoksille, jämälangat vain kasvavat. Kaiken Kuningatar tuli myös kertomaan oman mielipiteensä, että purkuun vaan! Nämä oli onneksi niin nopeat tehdä, että ei edes harmita.

Seuraavaksi taidan syventyä hieman magic loop -opintoihini. Niistä tuonnempana! :)

-Hanna-