maanantai 6. huhtikuuta 2015

Pikkuliina poikineen ja zäihkyzukat

Jo jouluna suunnittelin virkkaavani pienet punaiset liinat led-pöytäkynttilöille, jotka ovat möllötelleet koko talven ikkunalaudalla. Vaikka kyseessä on tällaiselle muka-mummolle turvalliset paristolla toimivat kynttilät, ne on tehty tavallisesta kynttilävahasta, joten alusliinat tai -lautaset ovat tarpeen. Punaiset liinat sopisivat niin kivasti jouluksikin. Noh, koska olen hämäläinen ja vastarannalta, liinat valmistuivat huhtikuussa ja kappas, nehän ovatkin vihreitä!


Idean liinoihin nappasin Prinsessajuttu-blogista, ja ohje on alunperin täältä.


Lankana käytin Craftssonin limenvihreää puuvillalankaa ja koukkukoko oli 2,5. Olipa nopea ja helppo malli! Vaikka minkäänlaisten liinojen virkkaaminen ei kovin likellä syräntäni ole, niin paksuhkosta langasta ja helpolla mallilla tuli nopeasti valmista. 


Nyt tekisi mieli virkata näitä joka paikkaan, vaikkapa kukkapurkkien alle, lasinalusiksi, koristeiksi, sinne, tänne, tuonne...


Lopulta pikkuliinat päätyivät niille suunniteltuun paikkaan.

Lankakorissa on pyörinyt jo ehkä vuoden päivät Silver Dream -kimallelankaa, josta oli ajatuksena tehdä sukat sitten, kun olen megataitava ja supernopea sukkakone. No, meikäläisestä ei varmaankaan sellaista koskaan tule, mutta edelliset villasukat valmiiksi saatuani ja käytössä ihan toimiviksi todettuani päässäni kai naksahti, ja tartuin jälleen sukkapuikkoihin. Ja kappas:


Sukat tein aikalailla omasta päästäni. Tein muutaman kerroksen oikeaa kahdella puikoilla ja sen jälkeen ainaoikeaa neljällä. Tein tiimalasikantapään, enkä voi käsittää miten helppo se oli! Katsoin Youtubesta Suuren Käsityölehden ohjevideon, ja homma oli sitä myöden selvä. Kantapään jälkeen ei tarvinnut hikoilla edes kiilakavennusten kanssa, kun puikoilla oli valmiiksi oikea määrä silmukoita. Kun sukat olivat valmiit, lankaa oli vielä paljon jälkellä. Niinpä poimin varren reunasta silmukat ja jatkoin varsia vielä jonkin verran pidemmiksi kutomalla muutaman kerran 4 kerrosta nurin ja 2 oikein.


Näistä tuli pumpulinpehmeät ja ei-mistään-kiristävät unisukat. Koska lanka on 100-prosenttista akryyliä ja kantapää on vahvistamatonta neulosta, tuskin näistä muuhun olisikaan. Villasukkien hevijuuserina saisin näistä kantapäät puhki alta aikayksikön, eikä näistä ole alati palelevia varpaksiani päiväsaikaan lämmittämään. Näissä on muuten nyt sitä blingblingiä ja säihkettä, josta en niin välitä. Onneksi näitä ei Uni-Masaa lukuun ottamatta kukaan katselekaan :)

-Hanna-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti