Sitten päivän pääasiaan. Jotain taas koukulta tipahti! Nimittäin tällainen:
Sain Äitimuorilta jälleen jämälankoja, ja mukana oli Lankamaailmasta hankittua Baby Marino Cewec -lankaa. Siellä se kaapissa ehti pari päivää huudella, että jotain tästä on kokeiltava. Halusin kovasti nähdä, miten lanka muodostaa kuvioita, joten työkaluiksi otin nelosen neulepuikot.
Tämä on jälleen niitä töitä, ettei ollut mitään käryä, mikä siitä valmiina syntyy. Silmukkamääräkin oli se, mitä sattui tulemaan. Pikkuhiljaa sitten iti ajatus, että ehkä tästäkin tulee jonkinlainen vauvanpeitto.
Valmis neliö oli sen verran pieni, että virkkasin valkoisella mysteerilankalla ja kolmosen koukulla siihen reunat. Ajattelin jotain kaunista pitsiä, mutta en jaksanut etsiskellä ohjetta. Niinpä sekin on tehty oman pään mukaan enempää ajattelematta. Jälkeenpäin mietin, että olisihan tuotakin voinut edes hieman suunnitella etukäteen... Mutta joskus on vain niin kiire, ettei ehdi ajatella! :) Kokoa valmiilla peitolla on n. 47 cm x 54 cm. Vähän sitä vielä voisi pingottaa ja oikoa muotoonsa.
Tästä loistavasta älynväläyksestäni pirspiroituneena en malta olla haastamatta juuri sinua siellä miettimään, olisiko sinulla aikaa, halua ja mahdollisuutta tehdä jotakin jonkun pienen tai isomman hyväksi? Joskus pienikin teko voi merkitä toiselle jotain suurta.
Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!
-Hanna-
Siitä tuli tosi hempeä ja reunat vielä korostaa. Hyvään tarkotukseen menee. Joskus täytyy vaan nähä mitä kerän sisältä löytyy. :)
VastaaPoistaKiva blogi sinulla! Uutena tulokkaana lueskelin tätä mielenkiinnolla. Tulen taatusti myös uudestaan kurkkaamaan mitä kivaa olet virkkaillut.
VastaaPoistaTervetuloa! :)
PoistaOnpa ihanan hempeä pieni peitto.
VastaaPoista