sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Minä kans olin messuilla!

Nimittäin Tampereella Suomen Kädentaidot -messuilla. Ja huh huijakkaa! Kyllä siinä sai jonotella, odotella, väistellä ja venytellä. Nimittäin jalkoja, jotka oli puhki jo kahden hallin kiertämisen jälkeen. Tämä kaikki oli onneksi odotettua, joten hermo ei onnistunut juurikaan palamaan.

Tässä muutamia tunnelmapaloja näytteilleasettajista, jotka meikäläistä puhuttelivat. Oma suosikkini koko messuilla oli Made in Nummila:



En oikein tiedä, miten tällainen ihanuus on mennyt minulta ihan ohi. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Aivan ihania huopikkaita, takkeja, lyhtyjä... Mihin kaikkeen villa taipuukaan!






Toinen messujen suosikkini oli Hiekkakakku. Ihania herkkukoruja, koristeita ja magneetteja!


Vaikka kuinka tekisi mieli haukata, niin ei kannata. Nämä taideteokset on tehty luonnonmukaisista materiaaleita, kuten kierrätyspaperista, savesta ja taikataikinasta.




Messuilla tuntui tänä vuonna olevan paljon keramiikkaa. Itse jumittauduin tänä vuonna Anubiksen ja Birgitan pajan pisteille. Keramiikkapaja Anubis sijaitsee Iittalan Lasimäellä, ja siellä onkin tullut vierailtua useaan otteeseen. Nämä hahmot ovat niin ilmeikkäitä:




Birgitan pajan keramiikkanappeja olen käyttänyt aiemminkin mm. tässä virkatussa korissa. Myös pipon olen koristellut napilla. Nytkin meinasin seota nappikuorman äärellä, ja tällä kertaa kotiin tuli seuraavanlaisia nappeja:


Oli ilo huomata, että lähes kaikki näytteilleasettajat suhtautuivat hyvin kuvaamiseen. Blogisti-kyltti rintapielessä kertoi heti, mitä varten heiluin kameran kanssa. Kuvatuille pisteille jätin myös käyntikorttini. Ainoastaan yksi näytteilleasettaja kielsi kuvaamisen. Nihkeää suhtautumista ja jopa ristiriitaista tietoa kuvaamisen suhteen oli muiden bloggaajien kirjoitusten perusteella ilmassa, ja se on todella harmi. Toki jokaisella on oikeus kieltää tuotteidensa kuvaamisen, mutta lähtökohtaisesti ilmainen mainos käsityöbloggaajan sivuilla lienee harkinnanarvoinen asia? Joka tapauksessa sekä bloggajien että näytteilleasettajien messutunnelmaa varmasti edesauttaisi, jos pisteillä olisi selkeät kyltit kertomassa, onko kuvaaminen suotavaa vai ei.

Kaiken kaikkiaan messuvierailu oli osaltani oikein onnistunut. Saa nähdä, millaisiin ratkaisuihin järjestäjät tulevaisuudessa päätyvät. Jos nimittäin messujen koko kasvaa samaa tahtia kuin tähän asti, kolme päivää ei yksinkertaisestä tälle ihmismäärälle riitä. Onko ratkaisuna messupäivien lisääminen? Messujen järjestäminen syksyllä ja keväällä? Lippujen hinnan korottaminen? Joku muu, mikä?

Oma saaliini päivän päätteeksi oli yllättävän maltillinen:

-Hanna-

4 kommenttia: