lauantai 9. huhtikuuta 2016

Murrrrräyh!

Jo pitkään to do -listallani on keikkunut tiikerintassusukat. Viimeisimmiltä Kädentaidot-messuilta kouraan tarttuikin Novitan Viidakkolankaa. Koska kaikesta huolimatta kärsin edelleen jonkinasteisesta viha-rakkaus -suhteesta sukkien tekoon liittyen, kerä ehti pyöriä toimettomana aika kauan. Sitten tulikin hyvä tilaisuus tarttua projektiin, kun mietin synttärilahjaa 8 vuotta täyttävälle neitokaiselle. Ja mikä parasta, 8-vuotiaalla on pienempi jalka kuin tällaisella vanhalla akal... öh, parhaassa iässä olevalla hehkeällä naisella. Pienempi sukka - nopeammin valmista!


Lankana on siis 7 Veljestä valkoinen sekä Viidakko. Tämä on perussukka, varteen 2 o 2 n -joustinta ja muutenkin tehty vyötteen ohjeen mukaisesti. Viimeistely jäi viimetippaan (kumma juttu), joten "varpaanvälit" tuli tehtyä hieman hutaisten. No, ainakin on sitä kuuluisaa, aitoa käden jälkeä näkyvissä.


Tältä näyttää, kun koon 32 sukat kiskotaan koon 38 jalkaan. Mutta kun nyt oli ihan pakko saada kuva siitä, miltä nämä näyttää jalassa. Virallinen Virkkausassistenttini kun oli sitä mieltä, että kissankäpälät koirantassuissa on työehtosopimuksen vastaista ja muutoinkin arveluttavaa.


Näihin sukkiin kokeilin muuten ensimmäistä kertaa ristiinvahvistettua kantapäätä. Jos siis osasin... Eihän se kuvio oikein hyvin näy kirjavassa langassa. Sukista tuli kuitenkin kaiken kaikkiaan ihan kivat perussukat. Lankaa jäi vielä ihan reilusti, joten toisetkin tikrusukat täytyy joskus tikutella!

Sitten hieman asiaa purkuhommista. Keskeneräisissä töissäni on muutama, joista olen aika varma, ettei niistä tule valmista ikinä. Mutta miksi se purkaminen on niin vaikeaa? Suuren vaivan jälkeen on kai turhauttavaa purkaa, vaikka tuotos ei täysin vastaakaan odotuksia. Mieluummin sitä yrittää nyrjäyttää aivonsa tykkäämään tekosestaan. Mutta tässä teille yksi, purkuun menevä homma. Nimittäin kämmekäskokeilu:


Näitä kämmekkäitä olen haaveillut itselleni jo pitemmän aikaa. Ohje niihin löytyy Me and yarn -blogista. Mielessä oli harmaat kämmekkäät, mutta jämälankakorista syliin hyppäsi punaista Nallea. Noh, näistä tuli ihan kivat muuten, mutta varsi on liian pitkä omaan makuuni. Kämmenen kohdalta nämä saisi olla napakammat. Eniten purkupäätökseen vaikutti se, että lanka ei riittäisi sittenkään pariin, ja jos nyt painelen lankaostoksille, jämälangat vain kasvavat. Kaiken Kuningatar tuli myös kertomaan oman mielipiteensä, että purkuun vaan! Nämä oli onneksi niin nopeat tehdä, että ei edes harmita.

Seuraavaksi taidan syventyä hieman magic loop -opintoihini. Niistä tuonnempana! :)

-Hanna-

2 kommenttia:

  1. Nää on aivan ihanan hurmaavat tassut! Ja mikä löytö tämä sun blogi!!

    VastaaPoista